Eräkeskushanke
Eräkeskuksen rakentaminen Leppälahden kylälle
YLEISTÄ
Leppälahden kyläsuunnitelmaan liittyen oli metsästysseuralla Leppälahden Paukku-Peikot ry:llä aikomus rakentaa eräkeskus, joka käsittäisi taukokodan, riistankäsittelytilan ja
kurssi/kokoustilat.
Hiihtäjien, ulkoilijoiden ja seuran jäsenten käyttöön oli aikomus rakentaa kota, joka palvelisi
sijoituspaikkansa läheisyydessä asuvia ulkoilijoita tukikohtana ja muualta hiihtämällä saapuvia taukopaikkana hiihtoreitin varrella. Kodan välittömässä läheisyydessä oli useiden vuosien ajan
talkoilla ylläpidetty hiihtoreitti joka sivuaa suunniteltua kodan paikkaa.
Samoin kota olisi kyläläisten, retkeilijöiden ja muiden järjestöjen käytössä ympärivuoden taukoja
kokoontumispaikkana.
Kota palvelisi myös tukikohtana Leppälahden metsästysseuran jäseniä ja hirviseuruetta
syksyisen jahdin aikana ja seuran kokouspaikkana muulloin.
Vuonna 1977 perustetun, 38 jäsenisen Leppälahden Paukku-Peikot ry:n hirviseurue osallistuu
aktiivisesti syksyisiin hirvijahteihin kuin myös ympärivuoden kolareissa tai muuten
loukkaantuneiden hirvieläinten metsästä pois saattamiseen ja ihmisravinnoksi hyödyntämiseen.
Suunniteltu eräkeskus palvelee metsästäjiä syksyisin saaliinkäsittelypaikkana.
Alueelta puuttui kunnolliset, ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat lihankäsittelytilat, jotka
täyttäisivät ihmisravinnoksi tarkoitetulle lihalle asetetut hygieniavaatimukset.
Pelkästään Jyväskylän seudun rhy:ssä sattuu vuosittain 30 - 40 hirvikolaria, joista suurin osa
lämpimän vuodenajan aikana, joka asettaa ruhon käsittelylle erityiset vaatimukset, että se
voidaan hyödyntää ihmisravinnoksi. Suunniteltu eräkeskus palvelisi em. tilanteissa
ympärivuoden käsittelypaikkana jossa ruhot voidaan käsitellä Jyväskylän seudun
riistanhoitoyhdistyksen kanssa erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti ihmisravinnoksi
kelpaavaan kuntoon.
Eräkeskus palvelee myöskin alkutuottajia ympärivuoden laitumella tai muuten loukkaantuneen
eläimen teurastuspaikkana, jolloin ruho voidaan käsitellä hygieenisesti ja hyödyntää
ihmisravinnoksi, sen sijaan että eläin joudutaan kuljettamaan Honkajoelle poltettavaksi
ongelmajätteenä alkutuottajan kustannuksella.
Riistankäsittelytiloja tullaan käyttämään myös lihankäsittelyn opetustarkoituksiin, sekä muita tiloja seuran ja muiden järjestöjen kokoustiloina.
Hankkeen esittely
Kota rakennettiin osana eräkeskusta 25v. vuokrasopimuksella vuokratulle tontille vanhan
hiihtoreitin välittömään läheisyyteen. Kota rakennettiin betoniperustukselle ja varustettiin ns. kotakeittiöllä. Kota varustettiin myös sähköllä.
Eräkeskukseen rakennettiin myös rakennus, jonka alakerrassa on kylmiöllä varustetut
riistankäsittelytilat, jolla turvataan lämpimän ajan säilytys ja ruhon riiputusmahdollisuus.
Rakennuksen yläkerrassa on kurssi- ja kokoustila.
Sisustuksessa on käytetty materiaaleja, jotka täyttävät lihankäsittelylle asetetut hygieniavaatimukset,
mm pöydät ruostumattomasta teräksestä.
Rakennus on sijoitetettu kodan kanssa samalle vuokratontille pitkäaikaisella
vuokrasopimuksella.
Sähkö ostetaan maanomistajan liittymästä kulutusmittarin kautta.
Vesi otetaan läheisyyteen tehtävästä kaivosta.
Rakennuksen jätevedet johdetaan pullokaivoon.
Hankkeen ”esikuvana” on käytetty Saarilammen lahtivaja-hanketta ja heidän
hankesuunnitelmaansa.
HANKKEEN AIKATAULU
Maankaivuu, salaojitus, viemäröinti, perustustyöt syksyn 2004 aikana ja loppu rakennustyö
siten, että kaikki on valmiina vuoden 2005 loppuun mennessä.
TILOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA
Eräkeskuksen tilojen vastuullisena tahona toimii Leppälahden Paukku-Peikot ry, joka keskuudestaan
valitsee vastuulliset toimijat.
TAUKOKOTA:
Kodan käyttäjiä ovat kaikki kyläläiset, etenkin hiihdon ja ulkoilun harrastajat.
Kylällä toimivat järjestöt kokoontumistilana.
Metsästysseuran jäsenet kokousten, palaverien ja syksyisten hirvijahtien
kokoontumispaikkana.
Kolarihirvien käsittelijät taukotilana.
Hätäteurastusten suorittajat taukotilana.
Lihankäsittely koulutustilaisuuksissa kokoontumistilana.
RIISTANKÄSITTELYTILA / KURSSI- JA KOKOUSTILA, PUU- JA VUOTAVARASTO:
Metsästysseuran hirvenmetsästyksen saaliinkäsittely.
Kolareissa yms. tilanteissa loukkaantuneiden ja lopetettujen hirvieläinten käsittely.
(Asiasta tehty erikseen sopimus Jyväskylän riistanhoitoyhdistyksen kanssa.
Alueen alkutuottajat loukkaantuneiden ja lopetettujen kotieläinten käsittely.
Lihankäsittely koulutustilaisuuksissa työtilana.
Yläkerta seuran ja eri järjestöjen kurssi- ja kokoontumistilana. Esim.
koirayhdistysten koirakoe toiminnassa.
HANKKEEN TOIMIJAT, OHJAUS JA SEURANTA
Hankkeen toteutuksesta vastasi Leppälahden Paukku-Peikot ry, joka valitsi keskuudestaan
rakennustoimikunnan, jonka tehtävänä oli toimia rakennuttajana sekä rakennushankkeen
ohjausryhmänä.
Ohjausryhmässä oli rahoittajan edustaja JyväsRiihi ry:stä.
Toteutus oli avoin myös ulkopuolisten osallistumiselle.
.
Hankkeen hallinnoinnin suoritti metsästysseuran nimeämä rakennustoimikunta, joka vastasi
aikataulun pitävyydestä ja kustannusseurannasta valitun varainhoitajan kanssa.
Hankkeen rakennustyön valvojana toimi rakennusinsinööri Marko Lehtomäki.
Hankkeen tiedotus hoidettiin käyttäen hyväksi paikallis- ja maakunnallista lehteä, sekä
informoimalla yhteistyötahoja paikallisesti hankkeen toteuttajan toimesta.
HANKKEEN RAHOITUS
Hanke toteutettiin pääosin JyväsRiihi ry:ltä haetulla avustuksella.
Leppälahden Paukku-Peikot ry oli ylimääräisessä kokouksessaan tehnyt päätöksen
toteuttaa suunnitelma ehdolla, että anottava avustus myönnetään täysimääräisenä 75 % ja
metsästysseura hoitaa puuttuvan osan 25 % vastikkeetta luovutetulla materiaalilla ja vastikkeettomalla
työllä.
Hankkeen toteuttaja haki Jyväskylän maalaiskunnalta rakennustyön aikaista rahoitusta, joka
maksettiin takaisin jälkikäteen saadusta rahoittajan suoritteesta.
HANKKEEN HYÖDYT JA PERUSTELUT
Saadaan kyläläisten, hiihtäjien ja muiden ulkoilijoiden käyttöön asianmukainen taukotila,
joka palvelee myös paikallista metsästysseuraa hirvijahdin aikana (Kota).
Saadaan seutukunnalle nykyajan hygieniavaatimukset täyttävä tila riistaeläinten
säilytykseen ja käsittelyyn.
Saadaan alkutuottajille asiallinen tila loukkaantuneen kotieläimen teurastamiseen ja
ruhon jatkokäsittelyyn ihmisravinnoksi, sen sijaan, että se jouduttaisiin ongelmajätteenä
tuottajan kustannuksella kuljettamaan Honkajoelle tuhottavaksi.
Saadaan kolarihirvien jatkokäsittelyyn asiallinen tila joka täyttää korkeat hygieniavaatimukset
ympäri vuoden.
Asiallinen, hygieniavaatimukset täyttävä koulutustila, ruhon ja lihankäsittelyn
koulutustilaisuuksiin.